Moni kysyy – ja aivan aiheellisesti – miksei joukkuetta saada käyntiin, vaikka pelaajia olisi innokkaina jonossa. Usein vastaus on yksinkertainen: ryhmälle ei löydy valmentajaa.

Meiltä kysytään välillä, eikö seura järjestä valmennusta? Eikö se ole seuran tehtävä? Miksi vanhempien pitäisi hoitaa tällainen asia?

Tämä on erittäin hyvä kysymys – ja ansaitsee rehellisen vastauksen.

Seuratoiminta perustuu edelleen suurelta osin vapaaehtoisuuteen

Vaikka maailma ympärillä on muuttunut, suuri osa suomalaisesta urheiluseuratoiminnasta toimii edelleen "vanhalla" mallilla:

• Harjoituksia vetävät vanhemmat tai harrastajat
• Toimintaa pyöritetään pääosin talkoovoimin
• Hallituksessa istuu ihmisiä, jotka tekevät tätä oman työnsä ja perheensä ohella

Tämä malli on mahdollistanut liikunnan tuhansille lapsille vuosikymmenten ajan – ja toimii yhä monessa paikassa.

Mutta maailma on muuttunut

Nykyperheillä ei ole enää samaa aikaa, eikä halua, sitoutua vapaaehtoistöihin. Samaan aikaan odotukset ovat kasvaneet: valmennuksen pitäisi olla ammattimaista, viestinnän selkeää ja toiminnan sujuvaa.

Moni kysyy perustellusti:
"Ei kai lähtöajatus ole, että vanhemmat valmentaa?"
Mutta usein juuri niin se tällä hetkellä vielä menee.

Meillä ei ole seuran puolesta palkattua henkilökuntaa kaikkiin ryhmiin. Ja vaikka rahalla voitaisiin joissain tilanteissa palkata valmentaja, sekään ei aina ratkaise ongelmaa – päteviä, saatavilla olevia valmentajia ei yksinkertaisesti aina löydy. Ilman vanhempien tai vapaaehtoisten panosta – moni joukkue ei yksinkertaisesti synny.

Mitä vaihtoehtoja on?

Meillä on kolme vaihtoehtoa:

1. Vapaaehtoiset vanhemmat vetävät ryhmän → edullisin ja perinteinen tapa
2. Seura palkkaa valmentajan ryhmälle → edellyttää lisämaksuja tai ulkoista tukea
3. Ryhmää ei voida aloittaa → valitettavasti joskus ainoa mahdollisuus

Mitä me toivomme?

Jos sinulla on kiinnostusta osallistua – yksin tai parin kanssa – me tuemme kyllä. Seura tukee ja kouluttaa kaikki vapaaehtoiset valmentajat. Et jää yksin.

Ja rehellisesti: lasten valmentaminen ei ole rakettitiedettä. Se on pienten ihmisten ohjaamista pienten ihmisten maailmassa – läsnäoloa, tsemppaamista ja turvallisuuden luomista.

Lajiosaaminen on usein toissijainen asia etenkin nuorimmissa ikäluokissa. Tekniikkaa ja harjoituksia ehtii oppia – ja liitot tarjoavat siihen hyviä koulutuksia, joihin seura ohjaa ja kannustaa.

Moni vanhempi on sanonut myöhemmin:
"En olisi ikinä uskonut ryhtyväni valmentajaksi – mutta se oli yksi parhaista päätöksistä ikinä!"

Yhdessä voimme tehdä asioita mahdollisiksi.

💙 ISO KIITOS jokaiselle, joka antaa aikaansa. Ja kiitos jokaiselle, joka ymmärtää, miksi kaikkea ei aina voida tarjota valmiina.

Toivomme, että tämä avaa näkökulmaa siihen, miten seuratoiminta oikeasti toimii – ja miksi se joskus törmää esteisiin, vaikka pelaajia olisi.

Terveisin,
Pasi Kallankari
Puheenjohtaja
pasi.kallankari@wildduckz.fi
+358 50 486 7184